Olavinlinna lämpiää lähimetsien hukkaenergialla

Ennen kaukolämpöön liittymistä Olavinlinna lämmitettiin öljyllä, jota tuotiin linnaan vuosittain 80 000 litraa vesitse joko Norjasta tai Lähi-idästä. Nyt lämpö tulee Pääskylahden voimalaitoksesta, sanoo Lempeän kehityspäällikkö Aki Padatsu.

Olavinlinnaan tulee putkea pitkin Lempeä kaukolämpöä, joka tuotetaan 90-prosenttisesti uusiutuvilla puuperäisillä polttoaineilla. Lempeä kehittää ja investoi koko ajan uusiin tuotantomuotoihin, jotta energia olisi entistä ympäristöystävällisempää.

Ennen kuin Olavinlinna viime vuonna liitettiin Lempeän kaukolämpöverkostoon, sinne tuotiin vuosittain vesiteitse 80 000 litraa öljyä. Nyt Olavinlinnan lämmitys on vesistönkin kannalta turvallisempaa, sillä lämpö tulee Suur-Savon Sähkön ja UPM-Kymmenen yhteisestä Pääskylahden voimalaitoksesta. Kyrönsalmeen upotetusta putkesta tuleva kaukolämpö on myös ympäristöystävällisempää ja paikallisempaa kuin Norjan tai Lähi-idän öljy, sillä Pääskylahden voimalassa tuotettava lämpö on 90-prosenttisesti peräisin uusiutuvista, puuperäisistä polttoaineista, joista osa on kotoisin itäsavolaisista metsistä. – Noin 60 prosenttia Pääskylahden lämmöstä tuotetaan vanerintuotannon sivutuotteena syntyvästä hakkeesta, purusta ja kuoresta, eli sellaisella puulla, joka ei kelpaa sellun valmistukseen ja jäisi muuten käyttämättä. 30 prosenttia lämmöstä puolestaan tuotetaan alueen puuteollisuuden sivutuotteista ja lähimetsien hakkuista ylijäävillä metsätähde- ja rankahakkeella, joille ei myöskään olisi muuten käyttöä. Ja loput 10 prosenttia lämmöstä tuotetaan turpeella, kertoo kehityspäällikkö Aki Padatsu. Lempeän kymmenen kaukolämpötuotantolaitoksen käyttämistä kaikista polttoaineista vain noin kolme prosenttia on tuontipolttoaineita. Kaukolämpölaitokset myös työllistävät omilla alueillaan. – Harvennushakkuut tai päätehakkuiden metsätähteet tuovat työtä lähialueen yrityksille. Lisäksi pitää muistaa, että voimalaitosten käyttö ja kunnossapito työllistävät koko ajan, Padatsu sanoo. Kaukolämmön tuottamiseen käytetty puu palaa käytön jälkeen luontoon, sillä poltosta syntynyt tuhka kerätään talteen ja siitä tulee metsälannoitetta.

Mitä kivihiilen ja turpeen tilalle?

Lempeän kaukolämpövoimalaitoksissa käytetään öljyä polttoaineena vain hake- tai turvelaitosten vikatilanteissa ja kuormahuippujen aikaan. Toista fossiilista tuontipolttoainetta, kivihiiltä, niissä ei käytetä laisinkaan, mutta muualla Suomessa sillä tuotetaan kaukolämmöstä vielä viidennes. Suomen valtio on päättänyt, että kivihiilen käytöstä energiatuotannossa luovutaan vuoteen 2029 mennessä. – Kivihiilen käytön loppuminen lisää vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tarvetta, eli puuperäisten polttoaineiden käyttö tulee valtakunnallisesti kasvamaan. Kun vielä samaan aikaan metsäteollisuuden puutarve on kasvussa, voi kivihiilen käytön poistaminen johtaa puupolttoaineen hintakilpailuun ja sitä kautta hinnan nousuun, arvelee Suur-Savon Sähkö -konsernin toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. Eduskuntavaalien alla on erilaisissa kannanotoissa väläytelty myös turpeen energiakäytön lopettamista vuonna 2029 tai 2035. Suomessa kaukolämmöstä tuotetaan turpeella 16 prosenttia, Lempeän kaukolämpövoimaloissa sen osuus on viime vuosina ollut noin 15 prosenttia. – Kivihiilen ja turpeen osuus kaukolämmöntuotannon polttoaineista on yhteensä kolmannes, ja tämän vajeen täyttäminen olisi hyvin haastavaa. Huoltovarmuuden ja kansantalouden kauppataseen vuoksi Suomessa ei voi täyttää vajetta puuperäisten polttoaineiden tuonnilla ulkomailta, vaikka se tällä hetkellä näyttääkin vääjäämättömältä kehityssuunnalta. Kotimaisten polttoaineiden tulevaisuutta pitää puolustaa, Tykkyläinen toteaa. Hänen mielestään kansallisten, keinotekoisten ja joidenkin polttoaineiden käytön tiettyyn vuosilukuun sidottujen takarajojen sijaan pitäisi luottaa päästökauppamekanismin ohjausvaikutukseen. Tällöin turpeen energiakäyttö pienenisi sitä mukaa, kun tarjonta vaihtoehtoisista ja entistä ilmastoystävällisemmistä energialähteistä paranisi.

Lempeän katse tulevaisuudessa

Kaukolämpö tuotettiin ensin öljyllä, mutta kehitystyön tuloksena öljy on voitu vaihtaa puuperäisiin biopolttoaineisiin. Kehitystyö ei suinkaan ole pysähtynyt kotimaisten polttoaineiden käyttämiseen. – Tällä hetkellä tehostamme biopolttoaineiden käyttöä ja parannamme tuotantolaitosten hyötysuhteita. Toinen kehityssuunta on löytää kokonaan uusia tuotantomuotoja ja monipuolistaa lämmöntuotantoa. Tutkimme esimerkiksi erilaisia hukkalämpökohteita, joista saadaan lämpöä talteen lämpöpumpputekniikalla, mutta kehitämme ja investoimme myös aurinkolämpöön, jotta tuottamamme kaukolämpö olisi tulevaisuudessa aiempaakin ympäristöystävällisempää, Aki Padatsu kertoo.

Toimitusvarma kaukolämpö

Eri lämmitysmuotojen vertailulaskelmissa unohdetaan usein mitata, mikä niistä on toimitusvarminta.
Lempeä tilastoi kaukolämpönsä käytettävyyttä kahdella luvulla: katkojen lukumäärällä ja kestolla.
Viime vuonna kaukolämpöasiakkailla oli asiakasta kohden 0,01 katkoa, jotka kestivät 0,07 tuntia/asiakas, eli keskimäärin katko kestää vuodessa 4 minuuttia per asiakas.