Mä joka päivä töitä teen – Lempeän kaukolämpöverkon rakentaminen ja kunnossapito

Millaista on kaukolämmön tarjoajan arki? Puuhake palaa iloisesti lämpövoimaloissa, ja meille jää hommaksi vain lähettää laskuja ja pyöriä tuolilla. Ei aivan. Esimerkiksi kaukolämpöverkon huoltamisessa riittää työtä suureksi osaksi vuodesta, kun maa on sula. Vaikka lämpöputket onkin piilotettu maan alle, pitää niitä aika ajoin huoltaa sekä vaihtaa. Vanhan remontoinnin lomassa myös upouutta verkkoa rakennetaan uusien asiakkaiden lämmönjakohuoneisiin. Tästä artikkelista saat nopean läpileikkauksen Lempeän puuhiin rakentamisen ja kunnossapidon saralla.

Vesi on haastava elementti – lämpöverkon putket tarvitsevat huolenpitoa

”Veden sisällä pitämisen lisäksi pitää huolehtia, että vesi pysyy myös ulkona putkista”, aloittaa Lempeän tuotantopäällikkö Harri Karhu.  

Vaikka luulisi olevan haasteellisempaa pitää vesi putkessa, onkin kaukolämpöverkossa useammin ongelmia veden pitämisessä sen ulkopuolella. Putken sisällä kulkeva kaukolämpövesi on hapetonta, joten se ei ruostuta. Maaperässä putkien kanssa muhiva vesi taas tekee hallaa rautaisille putkille päästessään kosketuksiin metallin kanssa. Rautaiset vesiputket on ympäröity uretaanieristeellä, joka on vielä pakattu reilun paksuiseen polymeerikuoreen. Silti toisinaan luonto pääsee tekemään tuhojaan putkiin, usein liitoskohdista, eli jatkoksista. Toisinaan jatkos voi ajan kuluessa pettää, ja päästää vettä ulkoputkeen, ja syövyttää metallista sisäputkea.  

Putkia ja sulkuventtiilikaivoja uusitaan systemaattisesti. Lempeällä eniten verkkoa on Savonlinnassa, ja siellä onkin ollut tällä kaudella useita työmaita. Vaihtovuorossa on 70-luvulla rakennettu elementtiputkisto, sillä niiden käyttöikä on tulossa päätökseen. Ne pyritään ennakoivasti uusimaan, ettei yllätyksiä tule lämmityskaudella. Kaukolämpöputken käyttöikä riippuu vahvasti siitä, millaisissa olosuhteissa se on: millainen maaperä on: onko salaojia tai paljon pintavesiä. Toisin sanoen joutuuko putki miten paljon vesien kanssa tekemisiin. Jos olosuhteet ovat hyvät, saattavat 50-vuotta vanhatkin putket olla vielä hyvissä voimissa. 

Ei krokotiilejä kaukolämmön kaivonkansien alla

Katujen asvalttiin upotetut kaivonkannet voivat saada mielikuvituksen laukkaamaan ja tehdä kannesta sisäänkäynnin kokonaiseen pimeään maanalaiseen maailmaan. Todellisuus on hieman laimeampi. Kaukolämpökaivo on tyypillisesti noin reilun metrin syvä rengaskaivo, jossa majailevat kaukolämpöputken venttiilit. Venttiileillä voidaan sulkea kaukolämpöveden eteneminen putkistossa esimerkiksi vuodon vuoksi, tai jos verkkoon liitetään uusi asiakas.  

Yksi kaivojen saneeraukseen johtava syy on, että se on kadonnut. Voi olla, että väylä on asvaltoitu tai laitettu maata päälle niin ettei kaivoja enää löydy. Usein tilanteissa, jolloin kaivo on päällystetty asvaltilla niin se on jo ennestään ollut soran alla piilossa. Silloin kaivot pyritään kartoista paikallistamaan ja konevoimalla kaivamaan esiin.  

Joissain kohteissa kaivo on nykyiseen maanpinnan tasoon nähden liian korkealla, ja kaivon kansi on koholla muusta ympäristöstä. Tämä aiheuttaa haasteita esimerkiksi talvisin lumitöiden aikaan, ja aurat toisinaan rikkovat kaivonrenkaita ja -kansia mennessään. 

Tänä vuonna saneerauskohteena Savonlinnassa on 29 venttiilikaivoa, joka on mittava määrä. Lisäksi myös Kerimäellä, Juvalla ja Mäntyharjulla on työlistalla muutaman kaivon korvaaminen.  

Myös uusille kaukolämpöliittymille on tilausta 

Vanhan verkon kohentamisen ohella myös uutta on päästy tekemään mukavasti tänä vuonna. Etelä-Savossa Kangasniemellä on parhaillaan rakenteilla suuri siirtojohto, joilla tuodaan yhteen kaksi omina yksinäisinä saarekkeinaan oleillutta lämpöverkkoa. Otto Mannisen tielle parhaillaan rakentuva siirtojohto tuo Marjoniemen ja Vihikankaan seutuvilla asuville mahdollisuuden liittyä kaukolämpöön.   

Myös Savonlinnassa Nojanmaan seudulla ja useilla muilla omakotitaloalueilla (Nätki, Mertala, Laitaatsilta) asetellaan mustaa putkea perätysten kohti uusien asiakkaiden lämmönjakohuoneita. Muun muassa Nätkin upouudessa koulurakennuksessa aloitettiin syksyn koulutyö kaukolämmön leimussa. 

Rakennuskauden lähestyessä loppuaan on seuraavan vuoden suunnittelu jo hyvässä vauhdissa. Luonnostelupöydällä on lukuisia uusia linjoja eri kuntien alueilla. Jos harkitset kotisi tai yrityksesi lämmittämistä kaukolämmöllä tulevaisuudessa, on syksy mainiota aikaa ottaa meihin yhteyttä. Osaamme näin ottaa tarpeesi huomioon paremmin kaavaillessamme ensi vuotta. Liittymäasioissa sinua palvelee myyntipäällikkömme Ossi.  

Pelisilmää käyttämällä lämpökatkoista mahdollisimman vähän harmia asiakkaille.  

Jos kaukolämpöverkkoon on tehtävä korjauksia, joudutaan usein lämmöntulo keskeyttämään siihen verkon osaan, jota työ koskee. Keskeytykset pyritään ajoittamaan ”toimistoaikaan” 8–16 välille, kun seudun asukkaista valtaosa on töissä ja koulussa. Työt pyritään valmistelemaan aina mahdollisimman hyvin, jotta lämmönjakelun keskeytys pysyisi lyhyenä. Yleensä katkon pituus on 2–4 tuntia: aikaa kuitenkin varataan reilummin kuin todennäköinen kesto on, joten keskeytys voi loppua aikaisemminkin. Keskeytyksen kesto riippuu työn teknisistä yksityiskohdista, esimerkiksi putken koosta ja kauan jatkoksissa hitsaus kestää per sauma. 

Toisinaan lämpökatkolle tulee äkisti tarvetta, mutta silloinkin pärjätään käyttämällä pelisilmää. Taannoin Savonlinnassa oli käynnissä talousvesiputkiston saneeraus, ja sen yhteydessä havaittiin Lempeän verkossa pari verkon osaa, jotka olisi vaihdettava.  

”Vedenjakelijalla oli tavoitteena seuraavalla viikolla alkaa täyttelemään jo kaivantoja, niin myö päätettiin iskeä ja tehdä meidän korjaukset samalla. Katsottiin nopeasti tarvittava katkoalue, ja havaittiin alueen asiakkaiden joukossa hotelli ja parturiliike. Onnistuimme sopimaan katkoajankohdan heidän kanssaan sopivaksi, eikä heille koitunut ylimääräistä haittaa. Kampaajallakin on aika hankalaa, jos ei tule lämmintä vettä. Tai hotellivieraana olla sitten. Nämä ovat semmoisia asioita mitä pitää tuolla kentällä pelisilmällä katsoa, asiakasta ajatellen”, Harri Karhu tuumii.