Tulevaisuuden kaukolämpö tuotetaan yhä vastuullisemmin ja kustannustehokkaammin

Lämmöntuotannon teknologinen kehitys on huimaa. Se mahdollistaa yhä vastuullisemman lämpöenergian tuotannon ohella kustannustehokkuuden lisäämisen. Kaukolämpöjärjestelmät tulevat yhä monimuotoisemmiksi ja joustavammiksi, mistä on etua myös asiakkaille.

Lempeä Kaukolämmön omistavalla Suur-Savon Sähkö -konsernilla on perustoiminnassaan kaksi isoa investointihaastetta: lakisääteisen, säävarman sähkönjakeluverkon rakentaminen sekä hiilineutraalin tuotantokapasiteetin osuuden ja kustannustehokkuuden kasvattaminen sähkön ja lämmön tuotannossa.

Lämmöntuotannon osalta konserni on ottanut suuria askeleita, joilla mukaudumme sekä toimintaympäristön muutoksiin että kulloinkin voimassa oleviin ympäristö- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin.

Ympäristölle ystävällinen lämmöntuotanto on meille selkeä tavoite. Tulemme saavuttamaan teknisen valmiuden täysin hiilineutraaliin lämpöenergian tuotantoon vuonna 2025. Tuotannon on kuitenkin oltava kustannustehokasta, minkä lisäksi meillä täytyy olla valmius lämmöntuotannon turvaamiseen myös poikkeusoloissa.

Matkalla kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa

Muutokset lämmöntuotannon raaka-aineissa perustuvat pitkälti ympäristö- ja energiapoliittiseen ohjaukseen. Tavoitteiden toteuttaminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin tuotantoteknologian kehittämistä ja laitteiden uudistamista. Viimeisten vuosien aikana alan tekninen kehitys on ollut nopeaa. Täysin uusia innostavia mahdollisuuksia on myös näköpiirissä.

2000-luvun alussa öljyn osuus lämmöntuotannossamme oli noin 30-40 %. Nyt öljyä käytetään vain huoltovarmuutta turvaavana varavoimana ja sen osuus oli 2,5 % vuoden 2021 tuotannosta. Ensimmäinen askel oli siirtyminen öljystä kotimaisiin puupohjaisiin polttoaineisiin sekä turpeeseen.

Nyt on meneillään turpeen osuuden vähentäminen energiantuotannossa. Muutamme tuotantolaitteita niin, että energianlähteenä voidaan käyttää maksimaalisesti kotimaista puuta. Puun energiakäyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta: sekä energiapuun saatavuus että sen käytön hyväksyttävyys ovat vähentyneet viime aikoina. Täytyy kuitenkin muistaa, että kotimaiset polttoaineet, puu eri muodoissaan, sekä energiaturve, ovat Suomessa normaaliolosuhteiden lisäksi poikkeustilanteiden huoltovarmuuden vuoksi edelleen kriittisen tärkeitä.

Uusia ratkaisuja kaukolämmön tuotantoon ja hyödyntämiseen

Nyt olemme ryhtyneet rakentamaan perinteisten palamiseen perustuvien energianlähteiden rinnalle muita uusiutuvan energian käyttöön perustuvia ratkaisuja. Lisäksi parannamme puuta – käytännössä haketta ja pellettejä – käyttävien lämpölaitosten hyötysuhdetta.

• Puumalan aurinkolämpöä ja auringon lämmittämän ilman lämpöä hyödyntävä hybridilaitos on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Kesäaikana laitoksessa on kulunut öljyä 30 000 litraa vähemmän.  Tutkimme mahdollisuuksia vastaavien laitosten rakentamiseen myös jatkossa.
• Kerimäen ja Joutsan biolämpölaitoksissa otettiin käyttöön vuoden 2021 aikana savukaasulauhdutinjärjestelmät. Talteenottojärjestelmä kerää jatkossa hukkalämmön palamisprosessissa syntyvästä kuumasta savukaasusta. Esimerkiksi Joutsan hakelaitoksen savukaasuista talteen kerättävä määrä lämpöä vastaa 2000 kiintokuutiometriä puupolttoainetta vuodessa. Polttoaineen säästymisen lisäksi savukaasuista vedeksi tiivistyvä höyry sitoo yli 75 % hiukkaspäästöistä, ja yli 95 % rikkipäästöistä

Nurkan takana odottaa kuitenkin jo uusia mahdollisuuksia: sekä ilman että maan lämpöenergiaa hyödyntävä lämpöpumpputeknologia kehittyy nopeasti. Maalämmön rinnalle on myös uutena tulossa geoterminen lämpö, joka perustuu kahdesta seitsemään kilometrin syvyydessä maan kuoreen varastoituneen lämpöenergian hyödyntämiseen.

Jatkossa kiinteistökohtaisia ratkaisuja toimintavarmempaa ja kustannustehokkaampaa on rakentaa keskitettyjä ilma- ja maalämpöpumppuratkaisuja, joilla voidaan tuottaa kaukolämpöverkkoon energiaa. Kiinteistökohtaisiin maa- ja ilmalämpöpumppuihin verrattuna keskitetty suuren mittakaavan lämpöpumppuratkaisu on kustannustehokkaampi ratkaisu. Kaukolämpöverkkoon tuotettavan energian lähteet monipuolistuvat.

Myös kiinteistöjen hukkalämmön talteenotto ja lämmön käytön hallittu rajoittaminen mahdollistavat tulevaisuudessa sekä lämmön tuottajia että käyttäjiä hyödyntävien win-win-ratkaisujen tarjoamisen. Näin kaukolämmön käyttäjät voivat alentaa lämmityskustannuksiaan uuden teknologian avulla.

Puumalaan toteutettua aurinkoenergian, lämpöpumpun ja akuston kokonaisuutta tullaan jatkossa hyödyntämään myös kytkemällä ensi vuonna sähkömarkkinat ja kaukolämmön tuotanto. Edullisen sähkön hinnan aikaan lämpöpumpulla voidaan tuottaa lämpöä lämpöakkuun myöhemmin hyödynnettäväksi. Tämä kahden energiamarkkinan kytkeminen auttaa koko energiajärjestelmän kokonaisoptimoinnissa. Elämme innostavia aikoja teknologioiden ja markkinoiden kehittyessä. Kaukolämpötoiminta Suomessa on yli viisikymmentä vuotta vanhaa toimintaa. Kaukolämpötoiminnalla on valoisa tulevaisuus – mutta uusien teknologioiden myötä tulevaisuuden kaukolämpötoiminta on kovin erinäköinen, kuin mitä se historiassa on ollut.