Ei työ tekemällä lopu – Lempeän kaukolämpöverkosta täytyy pitää hyvää huolta 

Millaista on kaukolämmön tarjoajan arki? Puuhake palaa iloisesti lämpövoimaloissa, ja meille jää hommaksi vain lähettää laskuja ja pyöriä tuolilla. Ei aivan. Esimerkiksi kaukolämpöverkon huoltamisessa riittää työtä suureksi osaksi vuodesta, kun maa on sula. Vaikka lämpöputket onkin piilotettu maan alle, pitää niitä aika ajoin huoltaa sekä vaihtaa. Vanhan remontoinnin lomassa myös upouutta verkkoa rakennetaan uusien asiakkaiden kattilahuoneisiin. Tässä hieman osviittaa siihen. mitä Lempeällä hommailtiin vuoden 2022 kauden aikana.

Vesi on haastava elementti – lämpöverkon putket tarvitsevat huolenpitoa 

”Veden sisällä pitämisen lisäksi pitää huolehtia, että vesi pysyy myös ulkona putkista”, aloittaa Lempeän tuotantopäällikkö Harri Karhu.  

Vaikka luulisi olevan haasteellisempaa pitää vesi putkessa, onkin kaukolämpöverkossa useammin ongelmia veden pitämisessä sen ulkopuolella. Putken sisällä kulkeva kaukolämpövesi on hapetonta, joten se ei ruostuta. Maaperässä putkien kanssa muhiva vesi taas tekee hallaa rautaisille putkille päästessään kosketuksiin metallin kanssa. Rautaiset vesiputket on ympäröity uretaanieristeellä, joka on vielä pakattu reilun paksuiseen polymeerikuoreen. Silti toisinaan luonto pääsee tekemään tuhojaan putkiin, usein liitoskohdista, eli jatkoksista. Toisinaan jatkos voi ajan kuluessa pettää, ja päästää vettä ulkoputkeen, ja syövyttää metallista sisäputkea. Siksi kaikilla verkoston komponenteilla on niin sanottu ”parasta ennen päiväys”, jolloin niiden uusimista on syytä alkaa tuumia.  

Ennakoiva kunnossapito estää yllätykset talvella 

Putkia uusitaan pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti, jotta estetään yllätykset lämmityskauden aikana. Lempeällä eniten verkkoa on Savonlinnassa, ja siellä onkin ollut tällä kaudella useita työmaita. Vaihtovuorossa on 70-luvulla rakennettu fiskars-elementtiputkisto, sillä niiden käyttöikä on tulossa päätökseen. Tällaista putkistotyyppiä korvattiin esimerkiksi Savonlinnan Talvisalossa kesä-syyskuussa. Työmaahan kuului useita haaroja, jotka vievät kaukolämpöä suuremmista runkoputkista kiinteistöihin. Kuten luonto ja kaupunkiympäristö, myös kaukolämpöverkko on oma persoonallinen kokonaisuutensa. Verkko on rakennettu infrastruktuurin ja myös alueen maaperän ehdoin, ja voi paikoitellen sisältää kaikenlaisia mutkia. Kaukolämpöverkon rakentaminen vahvasti käsityötä, ja valmiita putkielementtejä mutkineen on tehtaalta turha odottaa. Ammattilaisen kädet taivuttavat, lyhentävät ja hitsaavat putkia, ennen kuin ne saadaan sopimaan täydellisesti toisiinsa.  

Lempeän työmailla toimii pääasiassa Varkaudesta kotoisin oleva Warmnet Oy, joka on ollut yhteistyökumppanimme jo vuosikymmeniä. 

”Yhteistyötä tehdään luottamuksella ja pitkäjänteisesti, siitä merkkinä kolme vuodeksi kerrallaan tehtävät puitesopimukset, joita voidaan vielä halutessa jatkaa kahdella vuodella. Miksi sitä hyvää vaihtamaan”, Harri Karhu summaa yhteistä taivalta.  

Toisessa kohtaa työmaata kohtasivat aiemmin mainitut rakennetun ympäristön ja luonnon asettamat haasteet. Vasemmalla puolella putkikaivantoa oli kevyen liikenteen väylä viereisten kerrostalojen rapuille, oikealla taas graniittikallio. Putkiojaa kaivavalla kaivinkoneen kuljettajalla sai olla kieli keskellä suuta koko ajan, kaivaessaan 40–50 cm leveää monttua noin pieneen väliin. Onneksi pieni oli kaivurikin. 

Kaukolämpöputken käyttöikä riippuu vahvasti siitä, millaisissa olosuhteissa se on: millainen maaperä on: onko salaojia tai paljon pintavesiä. Toisin sanoen joutuuko putki miten paljon vesien kanssa tekemisiin. Jos olosuhteet ovat hyvät, saattavat 50-vuotta vanhatkin putket olla vielä hyvissä voimissa. Talvisalon putkisto oli lähellä vietellä viisikymppisiään, sillä ne oli piilotettu maahan vuonna 1974. 

Muita suurempia työmaita menneeltä kesältä oli Mäntyharjun lukion ja kirjaston ympäristön kypsään ikään tulleiden lämpöputkien vaihtaminen. Lisäksi vaihdettiin tai korjattiin eri paikkakunnilta 25 kaukolämpökaivoa ja uusittiin kaukolämmön mittauskeskuksia 30. Yhteensä kaukolämpöputkia kunnostettiin noin 2 200 metriä.  

Pelisilmää käyttämällä lämpökatkoista mahdollisimman vähän harmia asiakkaille.  

Jos kaukolämpöverkkoon on tehtävä korjauksia, joudutaan usein lämmöntulo keskeyttämään siihen verkon osaan, jota työ koskee. Keskeytykset pyritään ajoittamaan ”toimistoaikaan” 8–16 välille, kun seudun asukkaista valtaosa on töissä ja koulussa. Työt pyritään valmistelemaan aina mahdollisimman hyvin, jotta lämmönjakelun keskeytys pysyisi lyhyenä. Yleensä katkon pituus on 2–4 tuntia: aikaa kuitenkin varataan reilummin kuin todennäköinen kesto on, joten keskeytys voi loppua aikaisemminkin. Keskeytyksen kesto riippuu työn teknisistä yksityiskohdista, esimerkiksi putken koosta ja kauan jatkoksissa hitsaus kestää per sauma.